Tämän sivun tarkoitus ja sisältö
Tällä sivulla selitetään tekniset menetelmät, tietolähteet ja määritelmät, joita CooperVision käyttää MyDay-tuotevalikoimaansa koskevien kestävyyteen liittyvien tietojen ja väittämien tukena.
CooperVision päivittää tätä sivua määräajoin menetelmien, tietolähteiden ja säännösten muuttuessa.
1. Hiililaskenta ja terminologia
1.1 Kasvihuonekaasut ja CO₂e
Kasvihuonekaasupäästöt sisältävät hiilidioksidia (CO₂) ja muita kaasuja, kuten metaania ja dityppioksidia.
Vertailukelpoisuuden vuoksi CooperVision ilmaisee kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e), joka on YK:n IPCC:n ohjeiden ja tuotteiden hiilijalanjäljen määrittämistä koskevien standardien mukainen standardoitu mittayksikkö.
1.2 Hiilijalanjälki ja tuotteen hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki on toimintaan, organisaatioon tai tuotteeseen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä määritellyn luokituksen mukaan ja ajanjakson aikana.
Tuotteen hiilijalanjälki (PCF) on tiettyyn tuotteeseen liittyvä määritetty ilmastonmuutosvaikutus, joka ilmaistaan kilogrammoina CO₂e:tä määriteltyä toimintayksikköä kohti (esimerkiksi piilolinssiä tai pakkausyksikköä kohti) ja joka lasketaan ISO 14067 ‑standardin ja GHG Protocol ‑standardin mukaisesti.1
1.3 Scope 1-, 2- ja 3 ‑päästöt
Ellei toisin mainita:
- Scope 1 ‑päästöt ovat suoria päästöjä CooperVisionin omistamista tai valvomista lähteistä.
- Scope 2 ‑päästöt ovat epäsuoria päästöjä, jotka aiheutuvat CooperVisionin toiminnassa käytetyn ostetun sähkön, höyryn, lämmön tai jäähdytyksen tuotannosta.
- Scope 3 -päästöt tarkoittavat kaikkia muita epäsuoria päästöjä, jotka syntyvät CooperVisionin arvoketjussa sen omistamien tai valvomien toimintojen ulkopuolella.
Kun CooperVision viittaa valmistusta koskeviin parannuksiin, jotka pienentävät sen hiilijalanjälkeä, kattavuus rajoittuu yleensä Scope 1- ja Scope 2 -päästöihin kyseisissä tuotantopaikoissa, ellei sitä ole nimenomaisesti laajennettu.
Tällä sivulla kuvataan tällä hetkellä valittuja menetelmiä liittyen CooperVisionin toimintojen Scope 1- ja Scope 2 ‑päästöihin ja valittuihin tuotetason elinkaariarviointeihin. Scope 3 ‑päästöjä koskevia menetelmiä voidaan lisätä tulevissa päivityksissä.
1.4 Termien ”hiilidioksidipäästöjen vähentäminen” ja ”vähähiilinen” käyttö
Käytettäessä tekstissä, jossa on linkki tälle sivulle:
- Hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevilla väittämillä, kuten ilmaisuilla ”vähähiilinen” ja ”vähäisempi hiilipitoisuus”, tarkoitetaan kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän (CO₂e) vähenemistä suhteessa tiettyyn lähtötilanteeseen (esimerkiksi vuoden 2024 vertailu vuoden 2021 lähtötilanteeseen) määritellyn analyysiyksikön osalta (esimerkiksi valmistettua linssiä kohti tai materiaalikiloa kohti).
- Nämä vähennykset määritetään väittämästä riippuen tuote-, komponentti- tai laitostason elinkaariarviointien (LCA) tai tuotekohtaisten hiilijalanjälkilaskelmien (PCF) tai kasvihuonekaasuinventointitietojen perusteella.
- Tuotteiden hiilidioksidipäästöjen vähennysprosentteja laskettaessa ei käytetä hiilikompensaatioita. Käytetyt kompensaatiot ilmoitetaan erikseen, eivätkä ne muuta laskettuja päästöjä.
2. Yleiskatsaus CooperVisionin tuotteiden elinkaariarviointimenetelmistä (LCA)
2.1 Tuotteiden elinkaariarvioinnin tarkoitus
CooperVision käyttää elinkaariarviointia (LCA) tuotteidensa ympäristövaikutusten määrittämiseksi ja suunnittelua, hankintaa ja valmistusta koskevien päätösten tukena. Tuotteen elinkaariarvioinnissa arvioidaan syötteitä, tuotoksia ja mahdollisia ympäristövaikutuksia tuotteen elinkaaren ajalta aina raaka-aineiden hankinnasta tuotteen elinkaaren loppuun saakka (tunnetaan myös nimellä ”kehdosta hautaan”).
Tuotteiden elinkaariarviointia käytetään seuraaviin:
- Tuotteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien väittämien tukeminen (esim. ”Hiilijalanjäljen väheneminen X % [päivämäärä / annettu päivämääräväli] verrattuna lähtötasoon”).
- Päästökeskittymien tunnistaminen arvoketjussa (materiaalit, energia, logistiikka jne.).
- Teknisten vahvistusten tuottaminen asiakkaille ja sääntelyviranomaisille.
2.2 Sovellettavat standardit ja puitteet
CooperVisionin tuotetason elinkaariarvioinnit on suunniteltu seuraavien mukaisiksi:
- ISO 14040 ja ISO 14044 (elinkaariarvioinnin periaatteet, puitteet ja vaatimukset).
- ISO 14067 (tuotteiden hiilijalanjälki: vaatimukset ja ohjeet).
- ISO 14071 (kriittiset arviointiprosessit ja arvioijien pätevyys elinkaariarvioinneissa).
- GHG Protocol ‑standardi, tuotteiden elinkaarilaskenta ja raportointistandardi.
2.3 Järjestelmän rajat
Tähän sivuun viittaavissa tuotteiden hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevissa väittämissä elinkaariarvioinneissa käytetään kehdosta hautaan ‑rajaa, joka kattaa seuraavat:
- Raaka-aineiden hankinta ja käsittely.
- Komponenttien ja pakkausten tuotanto.
- Tuotteen valmistus ja kokoonpano.
- Jakelu ja logistiikka.
- Käyttövaiheeseen liittyvät oletukset (tarvittaessa).
- Käsittely elinkaaren päättyessä (esim. jätelaitos, kierrätys, poltto).
2.4 Käyttöyksiköt ja lähtötasot
Jokaisen tuotteen elinkaariarvioinnissa määritellään toiminnallinen yksikkö (esimerkiksi ”yksi valmis piilolinssi ja sen primääripakkaus” tai ”yksi vuosi tyypillistä linssin käyttöä”). Tätä yksikköä käytetään johdonmukaisesti lähtötasossa ja vertailuvuosina. Kun väittämissä ilmoitetaan, että tulokset ovat linssikohtaisia tai käyttöyksikköä kohti, tämä perustuu taustalla olevassa elinkaariarvioinnissa määritettyyn käyttöyksikköön.
2.5 Tietolähteet ja laatu
CooperVisionin elinkaariarvioinnissa käytetään seuraavia:
- Ensisijaiset tiedot omista toiminnoista (esim. energiankulutus, tuotantomäärät, jätteet ja kierrätysasteet tuotantolaitoksissa).
- Toimittajakohtaiset tiedot, kuten tuotteiden hiilijalanjäljet CooperVisionin tuotteiden valmistuksessa käytetyistä materiaaleista.
- Toissijaiset tiedot tunnustetuista LCI-tietokannoista ja alan julkaisuista, jos toimittajakohtaisia tietoja ei ole saatavilla, laajalti hyväksytyn elinkaariarviointikäytännön mukaisesti.
Tietojen laatu, edustavuus ja rajauskriteerit (säännöt vähäisten tuotantosyötteiden ja prosessien poissulkemiseksi) ovat ISO 14040/44- ja ISO 14067 ‑standardien mukaisia, ja ne kuvataan yksityiskohtaisemmin vastaavissa elinkaariarvioinneissa tai julkaistuissa tuotteiden hiilijalanjälkiraporteissa.
2.6 Riippumaton kriittinen arviointi
Ulkoisten väittämien tukena käytettävien elinkaariarivointien ja tuotteiden hiilijalanjälkitietojen osalta CooperVision pyrkii riippumattomaan kriittiseen arviointiin ISO 14071:2024 ‑standardin (kriittiset arviointiprosessit ja arvioijan pätevyys) mukaisesti, joka sisältää lisävaatimuksia ja ohjeita standardeihin ISO 14040, ISO 14044 ja ISO 14067.
Arvioinnissa arvioidaan tyypillisesti seuraavia:
- Tavoitteen ja laajuuden määrittäminen ja sen sovittaminen käyttötarkoitukseen.
- Menetelmien asianmukaisuus, mukaan lukien kohdentamissäännöt ja järjestelmän rajat.
- Tietojen laatu, kattavuus ja edustavuus.
- Tulosten tulkinta tutkimuksen rajoitusten valossa.
- Tutkimuksen yhdenmukaisuus olennaisten ISO-standardien (mukaan lukien ISO 14040/44/67) ja GHG-protokollan ohjeiden kanssa.
Kriittisen tarkastelun yhteenvetoon viitataan tai se on saatavana tuotteiden elinkaariarviointien osalta, joita käytetään osoittamaan keskeisiä hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevia väittämiä.
3. Komponentti- ja materiaalitason elinkaariarvioinnit ja toimittajatiedot
3.1 Materiaalitason elinkaariarviointien ja tuotteiden hiilijalanjäljen tehtävä
CooperVisionin tuotteissa käytetään materiaaleja ja komponentteja (esim. polypropyleenimuovia, alumiinifoliokantta), joiden toimittajat ovat saattaneet tehdä omia elinkaariarviointeja tai tuotteiden hiilijalanjälkiselvityksiä, usein kehdosta portille ‑periaatteella (resurssien hankinnasta siihen asti, kun materiaali poistuu toimittajan laitoksesta).
Nämä arvioinnit eivät ole CooperVisionin linssien tai pakkausten tuotetason elinkaariarviointeja, mutta ne tarjoavat tärkeää tietoa, koska niistä saatavia päästökertoimia (kg CO₂e:tä materiaalikiloa kohti) voidaan käyttää CooperVisionin tuoteväittämissä ja/tai elinkaariarvioinneissa (silloin kun mahdollista).
Ne voivat esimerkiksi tukea kuvailevia väittämiä, kuten ”vähähiilisempi muovi” tai ”vähähiilisempi alumiini”, kun toimittaja on ilmoittanut määrälliset parannukset tavanomaiseen perustasoon verrattuna.
3.2 Tuotetason ja komponenttitason väittämien erottaminen toisistaan
Tuotetason hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevat väittämät (esim. ”MyDay®-linssien hiilijalanjälki on pienentynyt X % vuodesta 2021”) perustuvat CooperVisionin tuotteiden elinkaariarviointeihin, jotka yhdistävät kaikki olennaiset elinkaaren vaiheet.
Komponenttitason väittämät (esim. ”vähähiilisempi polypropeeni” tai ”vähähiilisempi alumiini”) perustuvat kyseisten materiaalien toimittajien tuotteiden hiilijalanjälkeen / elinkaariarviointeihin, ja ne viittaavat materiaalitason kehdosta portille ‑vertailuihin.
4. Massatase ja alkuperäketjumenetelmät
4.1 Alkuperäketjumallit (ISO 22095)
ISO 22095 määrittää alkuperäketjumallit lähestymistavoiksi, joilla valvotaan ja seurataan syötteitä, tuotoksia ja niihin liittyviä tietoja tietyistä materiaalin ominaisuuksista (esim. biopohjaisen tai sertifioidun sisällön osuus) toimitusketjussa.
CooperVision ja sen toimittajat voivat käyttää useita alkuperäketjumalleja, kuten massatasetta, sellaisten materiaalien osalta, joilla on esimerkiksi biopohjaisia, sertifioituja tai vähähiilisiä ominaisuuksia.
4.2 Massatasemalli
ISO 22095 -standardin ja alan ohjeiden mukaisesti CooperVision ymmärtää massataseen seuraavasti:
- Alkuperäketjumalli, joka sallii materiaalien, joilla on tiettyjä ominaisuuksia (esimerkiksi biopohjaisten tai vähähiilisten), yhdistämisen tavanomaisiin syötteisiin määriteltyjen sääntöjen mukaisesti.
- Järjestelmä, jossa seurataan materiaalin, jolla on tiettyjä ominaisuuksia, kokonaismäärää ja nämä ominaisuudet kohdennetaan tuotoksiin (tuotteisiin) dokumentoitujen kohdentamissääntöjen mukaisesti.
- Lähestymistapa, jonka avulla CooperVision ja sen toimittajat voivat lisätä vaihtoehtoisten raaka-aineiden käyttöä erottelematta materiaaleja fyysisesti ja joka tukee samalla jäljitettäviä ja tarkastettavissa olevia väittämiä.
CooperVision edellyttää, että massatasetta käyttävät toimittajat:
- Ylläpitävät tarkastettavissa olevaa massataseen laskentajärjestelmää.
- Varmistavat, että kohdennetut tuotokset, joilla on määritellyt ominaisuudet, eivät ylitä soveltuvia tuotoksia määritetyn tasejakson aikana.
- Toimittavat asiakirjat, joissa kuvataan sovellettu alkuperäketjumalli, mukaan lukien keskeiset oletukset ja kohdentamissäännöt.
- Toimittavat kolmannen osapuolen todentamis- tai sertifiointilausunnot, joissa dokumentoidaan sovellettavien massatasejärjestelmän sääntöjen noudattaminen (esimerkiksi tunnustettujen sertifiointijärjestelmien, kuten ISCC PLUS:n, säännöt).
5. Valmistusmenetelmät, energia ja jätteen mittayksiköt
5.1 Scope 1- ja 2 ‑päästöjen jatkuva vähentäminen
CooperVision toteuttaa jatkuvia tuotannon parannusaloitteita, joiden tavoitteena on vähentää Scope 1- ja 2 ‑kasvihuonekaasupäästöjä. Tyypillisiä aloitteita ovat seuraavat:
- Prosessin optimointi ja ylijäämämateriaalin ja jätteen vähentäminen.
- Laitteiden ja järjestelmien tehokkuuden parantaminen.
- Muutokset polttoaineissa tai energialähteissä, kuten tehokkaiden sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmien käyttöönotto tietyissä laitoksissa tai uusiutuvan sähkön osuuden lisääminen.
Nämä parannukset määritetään käyttämällä toimipaikkatason energia-, polttoaine- ja tuotantotietoja, ja ne näkyvät CooperVisionin kasvihuonekaasuinventoinnissa (Scope 1 ja 2), tuotteiden elinkaariarvioinneissa ja tuotteiden hiilijalanjäljissä.
5.2 Laitosten energiaprofiilit
CooperVision kehittää dokumentoituja laitosten energiaprofiileja valmistus- ja jakelulaitoksille, jotka ovat olennaisia tuotetason tai laitostason ympäristöväittämien kannalta. Näissä profiileissa kuvataan ostetun ja paikan päällä tuotetun energian ensisijaiset lähteet (esim. verkkosähkö, sähkön ja lämmön yhteistuotanto tai muu paikan päällä tapahtuva tuotanto) ja kaikki sertifikaatit, joita käytetään kulutuksen ja uusiutuvan energian yhdistämiseen (kuten uusiutuvan energian sertifikaatit (REC) tai alkuperätakuun sertifikaatit (EAC)). Taustalla olevat tiedot perustuvat mitattuun energian ja polttoaineen kulutukseen määritellyn raportointijakson aikana.
Jos laitostason energiaprofiili vahvistaa ulkoista väittämää (esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä vähentävää energiankäyttöä tai energiatehokkuuden parantamista koskien), taustalla olevat oletukset, tietolähteet ja laskentamenetelmät dokumentoidaan sitä tukevissa elinkaariarvioinneissa, tuotteen hiilijalanjäljissä tai varmennusasiakirjoissa.
5.3 Uusiutuvan sähkön ja energiatodistusten hankintaperiaatteet
Niissä laitoksissa, joissa CooperVision käyttää uusiutuvan energian sertifikaatteja (REC) tai vastaavia energian alkuperätakuita (EAC) uusiutuvan sähkön oston tai käytön osoittamiseksi, CooperVision pyrkii toteuttamaan sertifikaattien hankinnan tunnustettujen parhaiden käytäntöjen mukaisesti:
- Sertifikaatit hankitaan samoilta tai läheisesti niihin laitoksiin liittyviltä sähkömarkkinoilta, joiden sähkönkäyttöä ne on tarkoitettu kattamaan (esimerkiksi samasta alueellisesta verkosta tai samoilta energiamarkkinoilta).
- Sertifikaatit liittyvät siihen raportointikauteen tai sovellettavaan kelpoisuusvuoteen, jolle uusiutuvan sähkön käyttö on ilmoitettu – yleensä ne hankitaan saman raportointivuoden aikana (tai sovellettavien standardien tai ohjelmien salliman rajoitetun jatkoajan kuluessa).
- Sertifikaatit poistetaan viipymättä CooperVisionin puolesta, eikä niitä myydä, siirretä tai lasketa mukaan minkään muun osapuolen uusiutuvan sähkön käyttöön.
Näiden periaatteiden tarkoituksena on tukea avoimia ja luotettavia uusiutuvaa sähköä koskevia väittämiä.
5.4 Kierrätys ja jätteen mittaaminen
CooperVision käyttää sekä sisäisiä ympäristö-, terveys- ja turvallisuustietoja että kolmannen osapuolen varmennusta kierrätystä ja jätehuoltoa tuotanto- ja jakelutiloissaan koskevien ilmoitusten tukena.
Valitut laitokset osallistuvat SCS Global Services ‑organisaation Zero Waste Program ‑ohjelmaan, joka perustuu jätteen poistamisen (nollajäte) SCS-110-sertifiointistandardiin. SCS-110-standardi tarjoaa sertifiointiperustan kiinteän yhdyskuntajätteen ohjaamiseen hyötykäyttöön jäteasemalle sijoittamisen ja polttamisen sijaan ilman energian talteenottoa laitoksessa, ja siinä seurataan useita jätteen hyödyntämisreittejä, kuten kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.
Jos laitostason jätteiden hyötykäyttöä tai kierrätystä koskevat mittaustiedot tukevat tuote-, laitos- tai tuotemerkkitason väittämiä, nämä mittarit ja menetelmät dokumentoidaan SCS-sertifiointiraportteihin, muihin kolmannen osapuolen varmennuslausuntoihin ja/tai CooperVisionin sisäisiin asiakirjoihin.
6. Muovijalanjälki ja muovineutraaliusmenetelmä
Tässä osiossa kuvataan CooperVisionin muovineutraaliutta koskevassa aloitteessa käytetyt menetelmät. Aloite toteutetaan yhteistyössä Plastic Bankin kanssa CooperVisionin aloitteeseen kuuluville pehmeille piilolinssituotteille osallistuvilla markkinoilla. Muovijalanjälki eroaa hiilijalanjäljestä, ja se ei edusta hiilidioksidipäästöjen kompensointiohjelmaa.
6.1 Muovihyvitykset ja mukaan laskettavat muovit
Plastic Bankin kanssa solmimansa kumppanuuden kautta CooperVision ostaa muovin keräys- ja kierrätyshyvityksiä, jotka vastaavat mukaan laskettavien tuotteiden muovin painoa tiettynä ajanjaksona. Yksi hyvitys vastaa yhden muovikilon keräämistä ja muuntamista noin 50 kilometrin säteellä meristä tai vesistöistä markkinoilla, joilla Plastic Bank toimii.
Mukaan kuuluvissa muovineutraaleissa pehmeissä piilolinssituotteissa muovin paino määräytyy läpipainopakkauksessa sekä linssissä ja toissijaisessa pakkauksessa olevan muovin kokonaispainon perusteella, mukaan lukien laminaatit, liimat ja muut lisätuotantosyötteet (esim. muste). Tämä ei sisällä valmistusprosessissa käytettyä muovia.
CooperVision laskee tämän muovipainon kilogrammoina sisäisistä tuote- ja pakkaustiedoista ja raportoi tuloksena saadun kompensoitavan painon Plastic Bankille neljännesvuosittain. Tämän jälkeen Plastic Bank vahvistaa, että se on kerännyt ja muuntanut vähintään vastaavan painon verran kierrätettävää muovia verkostossaan kyseisellä vuosineljänneksellä.
Lisäksi CooperVision ja Plastic Bank suorittavat vuosittain oikaisevan tarkastuksen, jossa ennustetut ja todelliset muovimäärät ja niihin liittyvät maksut täsmäytetään: jos todellinen muovin käyttö ylittää ennusteen, CooperVision ostaa lisää muovinkeräyshyvityksiä, ja jos se on pienempi, erotus siirretään hyvityksenä seuraavalle vuodelle.
CooperVision ja Plastic Bank käyttävät standardoitua vastaavuusmittausta kerätyn ja kierrätetyn muovin kilogrammamäärien ilmoittamiseen helposti ymmärrettävällä tavalla:
- 1 kg kerättyä muovia = 50 tavallista 500 ml:n muovipulloa, mikä perustuu Plastic Bankin maaliskuussa 2023 käynnistämään Bottle-to-Kilogram ‑tutkimushankkeeseen.2
- CooperVision käyttää tätä mittaustapaa kerätyn muovin kokonaiskilomäärän muuntamiseen vastaavaksi pullomääräksi viestinnässä ja asiakassertifikaattiohjelmissa.
6.2 Maantieteellinen kattavuus ja sosiaalisten vaikutusten indikaattorit
Vuonna 2021 käynnistetty CooperVisionin Plastic Bankin kanssa toteuttama muovineutraaliutta koskeva aloite on tukenut tuhansia aktiivisia kerääjäjäseniä sadoissa yhteisöissä esimerkiksi Indonesiassa, Egyptissä ja Filippiineillä. Kerääjät vaihtavat kerätyn muovin tuloihin ja elämänlaatua parantaviin etuihin (esim. ruokakauppalahjakortteihin, koulutarvikkeisiin, terveydenhuollon palveluihin).*3
Nämä yhteiskunnallisen vaikutuksen mittarit perustuvat Plastic Bankin Impact Dashboard ‑mittaristoon ja raportointiin, ja niitä päivitetään säännöllisesti osoitteessa https://plastic-neutral.coopervision.com/plastic-neutrality
6.3 Ero hiilidioksidipäästöjen hyvityksiin
Muovineutraaliuden kompensointi kohdistuu muovijätteeseen ja -saasteeseen, ei kasvihuonekaasupäästöihin. Muovineutraaliuden kompensointia ei käsitellä hiilikompensointina CooperVisionin kasvihuonekaasupäästöinventoinnissa, elinkaariarvioinneissa tai tuotteiden hiilijalanjälkilaskelmissa.
7. Asiakirjojen valvonta, päivitykset ja sääntelyn yhdenmukaistaminen
7.1 Päivitystiheys
CooperVision aikoo tarkistaa ja päivittää tätä menetelmäsivua vähintään vuosittain tai aikaisemmin, jos sen taustalla olevat menetelmät, standardit tai ohjelmat muuttuvat olennaisesti.
7.2 Yhteydet muihin asiakirjoihin
Tämä sivu on suunniteltu käytettäväksi rinnakkain seuraavien kanssa:
- CooperVisionin vuosittaiset kestävän kehityksen raportit, jotka sisältävät laajemman kuvauksen ja suorituskykymittarit.
- Tuotekohtaiset tekniset asiakirjat.
- Kolmannen osapuolen todentamis-, sertifiointi- ja varmistusasiakirjat, mukaan lukien toimittajan tuotteiden hiilijalanjälkeä koskevat asiakirjat ja mahdolliset kriittiset tarkastuslausunnot CooperVisionin elinkaariarvioinnin osalta.
8. Sanasto
Termi | Määritelmä |
|---|---|
| Biopohjainen materiaali | Materiaali, joka on osittain tai kokonaan peräisin biomassasta (esim. kasviperäisistä raaka-aineista), kuten sovellettavissa standardeissa tai asetuksissa määritellään. Biopohjainen sisältö voidaan jäljittää tai kohdentaa massataseen tai muiden alkuperäketjumallien avulla. |
| Hiilidioksidiekvivalentti (CO2e) | Yleinen yksikkö, jonka avulla voidaan vertailla eri kasvihuonekaasujen ilmastovaikutuksia niiden ilmaston lämmityspotentiaalin perusteella ilmaistuna hiilidioksidin määränä, jolla olisi sama lämmittävä vaikutus tietyn ajanjakson aikana. |
| Hiilijalanjälki | Toimintaan, organisaatioon tai tuotteeseen liittyvien kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilmaistuna käyttämällä yksikköä CO₂e määritellyn laajuuden ja ajanjakson perusteella. |
| Alkuperäketju | Prosessi, jonka avulla syötteitä, tuotoksia ja niihin liittyviä tietoja siirretään, seurataan ja valvotaan toimitusketjussa materiaalin ominaisuuksia koskevien uskottavien väittämien tukemiseksi. |
| Lämmön ja sähkön yhteistuotanto | Paikan päällä toimiva energiajärjestelmä, joka käyttää yhtä polttoainetta (esimerkiksi maakaasua) sähkön tuottamiseen ja muutoin hukkaan menevän lämmön talteenottoon käyttökelpoiseksi lämpöenergiaksi (kuten höyryksi tai kuumaksi vedeksi). Lämmön ja sähkön yhteistuotannolla saavutetaan yleensä korkeampi kokonaishyötysuhde ja sen avulla voidaan vähentää laitoksen riippuvuutta sähköverkosta. |
| Kehdosta portille | Elinkaariarviointi (LCA), joka kattaa tuotteen elinkaaren raaka-aineen hankinnasta siihen hetkeen saakka, jolloin tuote poistuu tuotantolaitoksesta. Ei sisällä käyttövaihetta ja elinkaaren päättymisvaihetta. |
| Kehdosta hautaan | Elinkaariarviointi (LCA), joka kattaa tuotteen koko elinkaaren raaka-aineiden hankinnasta valmistuksen, jakelun ja käytön kautta sen käyttöiän päättymiseen saakka. |
| Kriittinen tarkastelu (elinkaariarviointia varten) | Elinkaariarvioinnin ja/tai tuotteen hiilijalanjäljen riippumaton arviointi, jossa arvioidaan sen yhdenmukaisuutta sovellettavien standardien kanssa, menetelmien asianmukaisuutta, tietojen laatua ja edustavuutta sekä oletusten ja rajoitusten avoimuutta. |
| Päästökerroin | Kerroin, joka määrittää kasvihuonekaasupäästöt toiminnan tai materiaalin yksikköä kohti (esim. kg CO2e:tä yhtä sähkön kWh:a tai muovikiloa kohti) ja jota käytetään toiminta- tai materiaalitietojen muuntamiseen päästötiedoiksi. |
| Alkuperätakuun sertifikaatti (EAC) / uusiutuvan energian sertifikaatti (REC) | Kaupankäynnissä vaihdettava todistus, joka edustaa yhden megawattitunnin (MWh) sähköntuotannon ympäristöarvoja kelpoisesta uusiutuvasta energialähteestä. Alkuperätakuun sertifikaatteihin kuuluvat markkinakohtaiset todistukset, kuten uusiutuvan energian sertifikaatit (REC) Pohjois-Amerikassa ja alkuperätakuut (GO) Euroopassa. Kun ostaja poistaa sertifkaatin käytöstä, sitä käytetään uusiutuvan sähkön käytön tai oston osoittamiseen markkinaperusteisissa Scope 2 ‑laskentakehikossa. |
| GHG Protocol ‑standardi | Kasvihuonekaasuprotokollan tuotteiden elinkaariarvioinnin ja raportoinnin standardi sisältää vaatimuksia ja ohjeita tuotteiden elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan ja raportointiin. |
| Kasvihuonekaasu (GHG) | Ilmakehässä olevia, sekä luonnollisista että ihmisen aiheuttamista lähteistä peräisin olevia kaasuja, jotka absorboivat infrapunasäteilyä (lämpösäteilyä) maapallon pinnalta ja heijastavat sitä takaisin, mikä saa aikaan kasvihuoneilmiön. Ihmisen toiminnasta peräisin olevat kasvihuonekaasut lisäävät tätä vaikutusta ja aiheuttavat ilmastonmuutosta. Merkittävimpiä kaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). |
| ISCC PLUS | Kestävien materiaalien ja alkuperäketjujärjestelmien sertifiointijärjestelmä, jossa voidaan käyttää massatasetta tai muita alkuperäketjumalleja esimerkiksi biopohjaisen tai kierrätetyn sisällön jäljittämiseen. |
| ISO 14040 | Kansainvälinen standardi, jossa määritellään periaatteet ja puitteet elinkaariarviointien suorittamiselle. |
| ISO 14044 | Kansainvälinen standardi, jossa asetetaan yksityiskohtaiset vaatimukset ja ohjeet elinkaariarviointien suorittamista ja raportointia varten, mukaan lukien tietojen laatu, järjestelmän rajat ja tulosten tulkinta |
| ISO 14067 | Kansainvälinen standardi, jossa määritellään periaatteet, vaatimukset ja ohjeet tuotteiden hiilijalanjäljen määrittelemiseksi ja raportoimiseksi, mukaan lukien elinkaariarvioinnin rajoja, kasvihuonekaasujen laskentaa ja raportointia koskevat säännöt. |
| ISO 14071 | Kansainvälinen standardi koskien elinkaariarvioinnin kriittisiä arviointiprosesseja ja arvioijien pätevyyttä ja joka tarjoaa lisävaatimukset ja -ohjeet koskien standardeja ISO 14040 ja ISO 14044. |
| Elinkaariarviointi (LCA) | Systemaattinen menetelmä tuotteen elinkaaren tiettyihin vaiheisiin liittyvien ympäristövaikutusten arvioimiseksi |
| Vähähiilisempi materiaali | Materiaali, jonka tuotehiilijalanjälki kehdosta portille (kg CO₂e/kg) on tavanomaista määritettyä perustasoa vähäisempi, elinkaariarvioinnin / tuotteen hiilijalanjäljen tietojen perusteella. |
| Massatase | Alkuperäketjumalli, jossa määriteltyjä ominaisuuksia omaavat materiaalit (esim. biopohjaiset tai vähähiiliset raaka-aineet) voidaan yhdistää tavanomaisiin materiaaleihin, samalla kun syötteitä ja tuotoksia seurataan ja ominaisuudet kohdennetaan määriteltyjen sääntöjen mukaisesti. |
| Mereen päätyvä muovi | CooperVisionin ja Plastic Bankin määritelmän mukaan muovijätettä, joka on kerätty noin 50 kilometrin säteellä valtameristä tai vesiväylistä. |
| Muovihyvitys | Yksikkö, joka edustaa määritellyn muovijätemäärän (kilogrammoina) todennettua keräystä ja kierrätystä (tunnetaan myös nimellä ”muuntaminen”), jota käytetään CooperVisionin ja Plastic Bankin muovineutraaliusohjelmassa osallistuvien tuotteiden muovijalanjäljen kompensoimiseen. |
| Muovijalanjälki | Tiettyyn tuotteeseen tai toimintaan liittyvän muovin kokonaispaino määritellyn järjestelmärajan mukaisesti (esimerkiksi piilolinssien, läpipainopakkausten ja toissijaisten pakkausten muovi ohjelmaan kuuluvissa tuotteissa). |
| Muovineutraalius | Osallistuvien tuotteiden osalta rahoitetaan sellaisen muovijätemäärän keräys ja kierrätys (tunnetaan myös nimellä ”muuntaminen”), joka vastaa painoltaan kyseisten tuotteiden sisältämää muovia. Muovineutraalius ei tarkoita samaa kuin hiilineutraalius. |
| Tuotteen hiilijalanjälki (PCF) | Tietyn tuotteen ilmastonmuutosvaikutus käyttöyksikköä kohti, joka on määritetty ISO 14067 ‑standardin ja siihen liittyvien standardien mukaisesti. |
| SCS Zero Waste / SCS-110 ‑sertifiointistandardi | SCS Global Services -organisaation kolmannen osapuolen sertifiointiohjelma, joka perustuu nollajätettä (Zero Waste) koskevaan SCS-110-sertifiointistandardiin. Standardissa asetetaan vaatimukset kiinteän yhdyskuntajätteen ohjaamiseen pois jätelaitoksista ja poltosta ilman energian talteenottoa ja määritetään hyväksyttyjä jätteen poisohjaamisen tapoja, kuten kierrätys ja uudelleenkäyttö. |
| Scope 1 ‑päästöt | Suorat kasvihuonekaasupäästöt CooperVisionin omistamista tai valvomista lähteistä. |
| Scope 2 ‑päästöt | Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka aiheutuvat CooperVisionin käyttämän ostetun sähkön, höyryn, lämmön tai jäähdytyksen tuotannosta. |
| Scope 3 ‑päästöt | Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät CooperVisionin arvoketjussa sen omistamien tai valvomien toimintojen ulkopuolella. |