Näkö on yksi monimutkaisimmista aisteistamme. Oletko koskaan miettinyt, miten silmä toimii?
Ihmisen näkö on fantastinen prosessi.
Jotta ymmärtäisimme paremmin miten näkö toimii, käymme läpi mitä silmän eri osat tai "rakenteet" tekevät ja kerromme miten silmä tekee näön mahdolliseksi. Käytetään muutama minuutti sen läpikäymiseen.
Silmän osat – ulkoisesti
Silmä on elin, samalla tavoin kuin sydän, munuaiset ja iho (suurin elimemme). Silmän anatomia on uskomattoman monimutkainen. Silmässä on yli kaksi miljoonaa osaa. Ulkoiset rakenteet ovat:
- Silmäluomi, joka suojaa silmää.
- Sklera – kovakalvo – ja sarveiskalvo, joka peittää ja suojaa silmän sisäosaa.
- Kyynelkalvo, joka syöttää happea sarveiskalvolle ja pitää silmäsi terveinä ja mukavina.
Tosiasiat: Tiesitkö, että räpäytät noin 12 000 kertaa joka päivä tai että sarveiskalvo on kehon ainoa osa, jossa ei ole yhtään verisuonta? Veri kuljettaa hapen elimiin mutta sarveiskalvo ottaa hapen suoraan ilmasta. Miksi? Läpinäkyvyys. Se on tarpeellista hyvän näön kannalta.
Nyt tiedämme, miltä silmän ulkopuoli näyttää. Sitten on tullut aika tarkastella tarkemmin silmän sisäosia ja kertoa miten voimme nähdä auringon nousevan tai aamulehden.
Silmän sisäosat
Silmän tärkeimmät sisäosat ovat:
- Iiris (värikalvo), joka on silmän värillinen osa.
- Pupilli on värikalvon keskellä oleva musta aukko, joka päästää valon silmään.
- Iiriksen takana oleva mykiö mahdollistaa näön tarkentamisen lähellä ja kaukana oleviin kohteisiin.
- Verkkokalvo on erittäin ohut kerros, joka koostuu miljoonista fotoreseptoreista, joita kutsutaan tapeiksi ja sauvoiksi.
Joka aamu herätessämme valo pääsee silmiisi verkkokalvon ja pupillien läpi. Jos olet pimeässä huoneessa ja sytytät voimakkaan lampun, pupillisi supistuvat valomäärän rajoittamiseksi. Päinvastainen tapahtuu, kun menet voimakkaasta auringonvalosta pimeään huoneeseen. Silloin pupillit laajenevat päästääkseen enemmän valoa silmiin, jotta näet paremmin uudessa ympäristössä.
Kun valo on läpäissyt pupillit ja mykiön, se tarkentuu verkkokalvolle. Ja tässä tulee yllätys, kuvat kääntyvät ylösalaisin silmän takaosassa! Kyllä vain, luit aivan oikein.
Kun valo yltää silmän takaosaan, se välitetään verkkokalvon hermoja pitkin, jotka kertyvät hermopunokseksi. Kuvat välitetään sitten aivoihin näköhermojen kautta. Kun aivot käsittelevät tietoja, kuvat kääntyvät taas oikeinpäin, jotta meidän ei tarvitse nähdä maailmaa ylösalaisin. Muuten elämä olisi uskomattoman hankalaa!
Näköjärjestelmämme on todella tehokas.
Tämä saattaa kuulostaa oudolta, mutta se on paras tapa käsitellä tietoja nopeasti. Se herättää kysymyksen mitä tapahtuu, jos kaikki silmissäsi ei toimi oikein?
Tavalliset näköongelmat
Kuten huomaat, silmän anatomia on mielenkiintoinen. Näet tarkasti, kun sarveiskalvo, mykiö ja verkkokalvo toimivat oikein yhdessä. Valitettavasti näin ei aina käy.
Epätäydelliseen näköön on usein geneettinen syy. Jos vanhempasi tarvitsivat nuorena näönkorjausta, sinäkin tarvitset sitä luultavasti melko nuorena. Tässä on muutamia tavallisia eteen tulevia näköongelmia.
Kun silmään tuleva valo tarkentuu verkkokalvon etupuolelle eikä suoran verkkokalvolle, sinulla on myopia eli likinäköisyys. Kaukana olevat kohteet näkyvät silloin sumuisina ja epätarkkoina. Jos sinulla on myopia, silmäsi voivat olla tavallista suuremmat. (Lue lisää likinäköisyydestä.)
Varmaan arvasit, että asia on päinvastoin, jos sinulla on kaukonäköisyys eli hyperopia. Siinä tapauksessa valo tarkentuu pupillien kautta verkkokalvon taakse. Tämä johtuu usein litteämmästä sarveiskalvosta tai siitä, että silmä on tavallista lyhyempi. (Lue lisää kaukonäköisyydestä.)
Ennemmin tai myöhemmin meille kaikille tulee presbyopia eli ikänäkö, jossa mykiö menettää kykynsä tarkentaa kunnolla. Lähellä olevat kohteet näkyvät sumeina, minkä vuoksi sinun on usein pidettävä ruokalistaa kauempana lukemista varten 45 ikävuoden jälkeen. (Lue lisää ikänäöstä.)
Kuten näit, hyvä näkö edellyttää, että silmän monet osat toimivat oikein. Kun jokin on vialla, meillä on käytettävissämme edistyksellistä tekniikkaa näkövirheen korjaamiseen.
Kun seuraavan kerran heräät aamulla, mietipä hetki mitä silmäsi joutuvat kestämään pitkin päivää.
Tämän artikkelin tietoja ei tule pitää lääketieteellisinä neuvoina eikä niitä ole tarkoitettu korvaamaan lääketieteen ammattilaisen antamia suosituksia. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä optikkoosi.